Viikko ilman tietokonetta

Olin juuri viikon ilman tietokonetta, eikä se ollut helppoa. Se herätti myös yllättävän monenlaisia tunteita: alkuun olin aivan järkyttynyt, lähes eksynyt; pian jo aivan tylsistynyt, varsinkin illalla lasten nukkuessa, ja levoton tekemisen "puutteesta". Eihän perheenäidillä ole tekemisestä puutetta, mutta oli ikävä hiljaista uutistenlukuhetkeä. Nolostelin monta päivää, etten pystynyt tekemään töitä firman eteen, mutta kun vieroitusoireet hiukan helpottivat, aloin nauttia vapauden tunteesta ja pitää pientä lomaa ilman sitä syyllisyyttä. Tein kortteja joita olisin halunnut tehdä viikkoa aikaisemmin olleisiin myyjäisiin, mutta onpahan valmiina seuraaviin. Muutamat kortit tehtyäni aloin itse asiassa skräpätä ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen. Loppujen lopuksihan minulta vapautui monta tuntia päivässä, kun ei tarvinnut tehdä töitä eikä tuhlautunut aikaa surffailuunkaan. Hämmästyttävää! Ja häpeä kuinka tiukasti olemme tekniikassa kiinni nykypäivänä. Vaan eipä nettikauppaa oikein ilman tietokoneita pidetä... :)

Ensimmäisinä päivinä kun käsissäni oli tavallista enemmän aikaa (jota en siis aikonut käyttää kokonaan koulu- tai kotihommiin) päätin tehdä pari korttia ja etsin kasastani joitakin papereita joita ei ole tullut käytettyä skräppäämiseen. Siis on minulla vinot pinot papereita joita en ole "vielä" ehtinyt käyttää, mutta tarkoitan nyt semmoisia joita tiedän etten halua enää käyttääkään. :) Aloitin vihreästä pallopaperista, kun se sai minut niin iloisiin synttärifiiliksiin:
 

 
Nämä ovat tällaisia helppoja peruskortteja. :) Yksivärinen pohja, kuviollinen paperi revitty ja rypistetty, reunat viimeistelty mustalla mustetyynyllä, kiinnitetty osin erikorkuisilla kohotarroilla ja osin liimapuikolla. Koristeeksi vähän nauhaa, joka niitattu poikamaisesti kiinni. Numerot on jostakin tietokonefontista, printattu ja sen mukaan leikattu yksivärisestä kartongista (olin siis aikaisemmin valmiiksi tulostellut niitä käytettäväksi "joskus"). Reunat suttasin tussilla samaan tyyliin kuin fontissa oli. Onnentoivotukset on lopuksi leimailtu mustalla musteella.

 
Kun aloittelin ensimmäistä vihreää synttärikorttia, Alina 8v. bongasi pinosta lilan perhospaperin joka oli kuulemma aivan herkullinen. Lupasipa auttaa vihreiden korttien tekemisessä kunhan teemme sitten perhoskortteja tytöille. Kohta minulla olikin pari kolme (vaihtelevasti) apuria mustaamassa paperien reunoja ja kiinnittämässä vaahtomuovitarroja. Sarjatuotantoa!

 
Lisää helppoja kortteja. Niiden pohjana on kaksi eri väristä lilaa kartonkia; kuviopaperin reunoja on revitty/leikattu perhosten mukaan; kaikki reunat mustattu mustalla musteella; paperit ja numero 6 kiinnitetty kohotarroilla. Koristeeksi hiukan nauhaa, tavallisia paperiniittejä ja kukanmallisia haaraniittejä. Onnentoivotukset on leimattu perhosten lentoa kuvaavasti sinne tänne singahtaen - myös korttien sisäpuolella.

 
Seuraavaksi kokosin tämän projektin, jonka olin itse asiassa tehnyt/suunnitellut jo joskus syksyllä, mutta se jäi silloin odottamaan sopivaa runoa ja [runon koon selvittyä] palasten kokoamista yhteen. Sivun taustana on palloinen kuviopaperi, ja kuvan ja koristeet kokoaa yhteen Fancy Pantsin Sequence-paperi (rypistettynä, reunoja kynsillä kulutettuina, ruskealla musteella sutattuna ja erikorkuisilla kohotarroilla kiinnitettynä). Runo on "kiinnitetty" metallisella koristeklemmarilla ja sen nurkkia on kohotettu vaahtomuovitarroilla ylös, nimilappu on sujautettu valokuvan "taakse". Fancy Pantsin pahvinen Biggest Board kiekura on päällystetty FP:n ruusuisella Form-paperilla joka sopii niin täydellisesti yhteen Sequencen kanssa. Pahvikuvioiden päällystäminen kuviopaperilla ei ole niin työlästä kuin voisi kuvitella! Tässäkin tapauksessa levitin pahville vain nestemäistä liimaa, painoin palan kuviopaperia päälle ja nirhin reunat irti pienillä saksilla. Tällä kertaa en edes viimeistellyt reunoja mitenkään, mutta jos haluaa erityisen siistin reunan, paperin voi repiä parin millimetrin päästä pahvin reunasta ja kynnellä raapia reunoja niin että ne kääntyvät pahvia vasten ja pehmenevät. Sitten ne voi vielä viimeistellä esimerkiksi mustetyynyyn hieroen jos haluaa. Mutta viimeistelmätön reuna on aivan yhtä hauskan näköinen!

 
Samoin viimeistelin tämän aukeaman, jotta saan sen albumiini. Tämäkin oli jo roikkunut työpöydälläni puolivalmiina ties miten kauan. Näistä sivuista voin sanoa, että rakastan niitä, näitä värejä, ne ovat niin "minä"! Aah, kesä.. En voi katsella näitä papereita tulematta onnelliseksi! :) Itse asiassa puoliksi-tein nämä kaksi sivua silloin heti ku saimme ensimmäisen FP:n laatikkomme, kauan ennen kuin kauppa edes aukesi. On siitä jo täysi vuosi aikaa... Kiva saada ne vihdoin viimeisteltyä ja muovin sisään. Vihreä paperi on FP:n Wave ja raidallinen FP Twitterpated. Olen käyttänyt niihin myös FP Chalked- ja Holly Jolly-raaputustarroja sekä tägejä, vaahtomuovikukkia, puukirjaimia, paperikukkia ja timantin.
 

 
Niin... voisin kyllä sanoa, että viettäisin mielelläni vielä toisenkin tietokoneettoman viikon, tai pari. x) Noh, onneksi kesä on tulossa, ja loma, joskus!

Sitä odotellessa,
Heidi