Tyttövauvakortteja..
No niin, minulla on messuille valmistautuminen ja pakkaaminen aivan kesken, mutta päätin istua hetkeksi ja laitan tähän teille lisää kuvia korteista kuten eilen puoliksi lupasin.
Nämä kaksi korttia on taas tehty samalla kertaa. Rakastan tehdä useampia kortteja kerralla, varsinkin saman kokoisia, -värisiä ja -tyylisiä, koska vähän niin kuin leipomisessa, tuplataikina syntyy lähes samalla vaivalla. No, huono vertaus, mutta väitän silti että "sarjatuotantona" kortit syntyvät vaivattomammin. Eniten se johtuu mielestäni siitä, että kun keräät ympärillesi tavaraa ja leikit niillä, huomaat heti monia yhteensopivia kombinaatioita ja saat useita ideoita. Minulle se ideoimisen alkuun pääseminen ja tavaroiden esilleotto ovat aina ne korkeimmat kynnykset.
Monet "kortintekijät" - heh, tätä termiä oikeasti käytetään maailmalla! :D I am totally a cardmaker. Asiaan: Monet korttiaskartelijat tekevätkin identtisiä kortteja sarjatuotantona yhdellä kertaa. Se onkin upea tapa saada kortteja valmiiksi ja käyttöön! Minä vaan en yleensä tee korttejani omaan käyttööni (koska tarjonta ylittää tässä kysynnän) vaan lahjoitan kirkon tai koulun myyjäisiin tai myyn vaikka teille; eikä korttiaskartelussani siten ole minkään asteista suorituspainetta määrän suhteen. Askartelen lähinnä omaksi huvikseni, ja "haluaisin käyttää näitä kaikkia mutta eivät mahdu samaan korttiin!" -ongelma häviää, kun leikkaa heti alkuun monta korttipohjaa valmiiksi! :)
Näissä kahdessa kortissa halusin käyttää hauskasti kuvioitua punaista paperia, mutta joka oli niin ohutta että jouduin liimaamaan vahvikkeeksi paksumman paperin. Siitä kaksivärisyys; päältä punaisia ja sisältä keltaisia. Vasemman puoleiseen liimasin vaahtomuovisilla kohotarroilla yksivärisen suorakulmion, ja maalailin reunoja vesiväreillä. Myös teksti on kirjoitettu vesiväreillä, ja koristeena on vain sukkatarrat. Helppoa, hauskaa ja halpaakin!
Oikeanpuolimmaiseen korttiin liimasin palan revittyä mulperipaperia, vaaleanpunaisen neliön yksiväristä paperia sekä paperista leikatun keinuhevosen. Keinuhevosen nostaminen esille kohotarroilla tuo korttiin syvyyttä. Tähänkin taiteilin vähän vesiväreillä, ja sotkin hiukan mustetta keinuhevosen reunoille varjostamaan ja korostamaan 3D-vaikutelmaa.
Nyt lähden jatkamaan pakkaamista! Jos minua eilen jännitti, niin miksi tätä sitten kutsutaan? ...kauhunsekaiseksi innoksi? :) Ehkä pakkaaminen auttaa; rauhoittava tieto siitä että olen hiukan enemmän valmistautunut. Pakkaamaan siis! Heippa!
Heidi