Työviikko takana!

Se olikin kirjaimellisesti työntäyteinen viikko. En ole ehtinyt edes blogia päivittää. :) Minulla alkoi maanantaina iltakoulu, lapsilla on tietenkin jatkunut peruskoulu, ip-kerhot ym normaalit menot. Oli kova totutteleminen uusiin rutiineihin! Hoitajamme ei yllättäen jatkanutkaan töitä auton hajoamisen takia, joten joka illalle olen joutunut eri henkilön tänne pyytämään. Maanantaille sain tunnin varoitusajalla nuoren tytön, äiti tuli tiistaina, keskiviikkona vein lapset sadetakeissa koululle ja pikkusisko ja -veli tulivat koulun puistoon heitä leikittämään, torstai-illan täällä vietti isäni. Saunottipa lapsetkin siinä sivussa! Ensimmäinen viikko sujui siinä mielessä mainiosti.

Jatkan lukion kurssit loppuun reilun kymmenen vuoden tauon jälkeen, mutta huomasin kyllä heti että se tulee teettämään kovasti työtä. Läksyjen lukuun kuluu uskomattoman paljon aikaa, jos matematiikan ongelmat menevät yli ymmärryksen eikä mitään termejä enää muista, ja joutuu koko ajan soittelemaan insinööriopiskelijaveljille apua kysyäkseen! Opo oli laittanut minut suoraan kurssille 9, mutta tajusin ensimmäisen tunnin jälkeen että joudun kyllä aloittamaan aika lailla alusta, ja ilmoittauduin samalla kurssien 1-4 sekä 5-8 kertauskursseille. Yritänpä siis opiskella kerralla yhdeksää kurssia; en voi muuta kuin toivoa että jotain nuoruusaikojen opiskeluista palautuu mieleen! Se on aika itsenäistä opiskelua, kun kaikki muut kurssilaiset kertaavat vain viime vuoden opiskelujaan ja tahti on tietenkin sen mukainen. Nathan- eskarilainen, Olivia-kerholainen ja Jonah 3v naureskelevat ihmeissään, että tekeekö äiti muka oikeasti läksyjä. "Ai koululäksyjäkö?" Tänään perjantai-iltana meille tuli sitten vieraita, ja Olivia ihmetteli että enkö minä menekään kouluun, vaikka Kari tuleekin heitä hoitamaan. Kyllä me tähän sopeudumme!

Samaan viikkoon on mahtunut tavallisten menojen lisäksi optikolla käyntejä ym. varattuja aikoja. Muut menivät hienosti, mutta neuvola-ajan unohdin kyllä kokonaan. Sinne soittaminen ja uuden ajan varaaminen hävetti kyllä mahdottomasti, koska unohdin edellisenkin ajan! Eli saamani uusi aika on nyt kolmas kerta kun yritämme... No, ehkä Joshua-vauva 1v ehtiikin siihen mennessä parantua korvatulehduksestaan ja yskästään että saisi vihdoin rokotuksensa. Itse asiassa unohdin kyllä yhtenä päivänä kerholaistenkin haun, koulun talkkari tai joku päästi kerhotädit menemään ja soitti sitten tuohon naapuriin, että "täällä odottaisi pari lasta kerhosta hakua." Kyllä sain taas hävetä silmät päästäni! Välillä kyllä tuntuu, että meidän pitäisi saada jotain järjestystä tähän kaaokseen.

Itse asiassa apu näyttää tulevan aina tarvittaessa, milloin mistäkin. Saimme tänään kunnasta positiivisen päätöksen eskarilaisen taksikyytiin! Vähenee siis lasten kuljetukset onneksi muutamalla prosentilla. Aamulla Nathania pelotti kovasti ensimmäinen taksikyyti, mutta suostui kun naapurin tyttökin on samassa ajossa. Sitten sekoiltiin taas iltapäivä: kerroin taksikuskille, että Nathan ei tule taksilla kotiin, koska jää 1-2 -luokkalaisten enkkukerhoon (toisen äidinkielensä vahvistamiseksi). Kyllä, naapurin tyttö kyllä tulee kyytiin, selvitin. Kakkosluokkalaista Alinaa preppasin koko edellisen illan ja tämän aamun, että hänen täytyy tänään sitten huolehtia ja ottaa Nathan mukaansa enkkukerhoon, kun viime viikolla unohtui. Joo, joo, tyttö vakuutteli. Ja sitten tuot Nathanin kotiin sen jälkeen! Joo. Alinaliini ei tosiaan ole kovin vastuuta ottava luonteeltaan, joten tekstasin esikoiselle viimeisen koulutunnin aikana että soittaisi minulle heti kun tunti loppuu. Sanoakseni että varmistaisi että Nathan menee kerhoon eikä lähde kotiin, kun minäkään en ollut kotona! No, Nicholas olikin yrittänyt, mutta verkko oli ylikuormitettu ja hän ehti pyöräillä kotiin ennen kuin sai minut kiinni. Pyöräili täysillä takaisin koululle ja varmisti kerhoonmenon. Sitten opettaja soitti kertoakseen, että minun pitää ilmoittaa suoraan opettajille, ettei heidän tarvitse päättää uskoako vai eikö kolmasluokkalaista isoveljeä. Sopiihan se ensi kerralla, nyt ei vain sattunut olemaan opettajan numeroa mukana. Toki Nathan oli jo ilmoitettukin koulun enkkukerhoon ja taksikuskille kerrottu, joten sinänsä kerholaisuuden olisi pitänyt olla selvää. Iloisena yllätyksenä taksikuski ilmestyi kerhon jälkeen hakemaan Nathania kotiin! Pitää muistaa ottaa selvää aikooko hän hakea vastaisuudessakin, kun kerhon jälkeiset kyydit pitäisivät olla vanhempien vastuulla.

Sain muuten tiistai-iltana matkalla koululle suurimman osan jouluostoksistani tehtyä. Samalla kun hain koulukirjat, kulmaviivottimen ja yliviivaustussin. Syyskuu ei ole yhtään liian aikaista jouluun valmistautumiseen! Paikallisessa lelukaupassa oli tällä viikolla varastontyhjennystarjouksia ja kävin hakemassa muutaman Bratz-nuken vitosella kappale. Ostin siis pari jättimäistä pussillista niitä; jokusen molemmille tytöilleni, yhden poika-Bratzin Jonah'lle (siinä toivossa, että leikkisi päivisin Olivian kanssa nyt kun Nathan aloitti eskarin) sekä muutaman seuraavia omien ja muiden lasten synttäreitä varten. Viereisessä paikallisessa lelukaupassa oli Geomag'n magneettiset rakennuspalikat tarjouksessa, ja nekin lähtivät vitosella paketti. Nicholas ja Nathan saavat vihdoinkin omat settinsä eikä tarvitse enää lainailla magneetteja naapurin pojalta. Nyt on joululahjat paketoituna ja kasseihin piilotettuna vaatekaapissa eikä haittaa vaikka rahat loppuisivat ennen joulua! Lapseni uskovat joulupukkiin eivätkä lue tätä blogia.

Toki on töitäkin täällä viikko tehty. :) Tilauksia on sadellut, ja osa on asiakkaan pyynnöstä paketoitu valmiiksi lahjapaketeiksi. Onneksi rakastan paketointia! Tämä tyylikäs nahkainen albumi lähti jonkun viisikymppisille:

Setti on koottu asiakkaan toiveiden mukaisesti; muovitaskuissa on tyylikkäät mustat kartongit ja avaajaa odottaa sisällä pienet yllätykset.
 

Lisäksi ensi viikonlopun häihin tilattiin lahjaksi suklaanvärinen kangasalbumi Juhlapäivä -tarvikepaketilla ja kauppaan kuuluu avioparille varta vasten räätälöity onnittelukortti:

Albumin sisällä on muovitaskuissa erisävyisiä yksivärisiä papereita, nappeja ym tarvikkeita, ja kuviolliset paperit on aseteltu kauniisti limittäin lahjapaketin toiselle puolelle ja viimeistelty petroolinvärisellä koristenauhalla - nauha on tietenkin vain kääritty kannen ympärille ja sidottu sisältä rusetille.

Ja kortin väkersin viime yönä:

Se oli yksi viikon kohokohta! :) Tulipahan vähän harrastettuakin tälle viikolle. Korttiin on käytetty Cosmo Cricketin Everafter-tägiä, punaista kartonkia, banaanipaperia, Rangerin mustetyynyjä, kohotyynytarroja, nauhaa, ja sulatettavaa sinettivahaa. Sisäpuolen viimeistelee kirjoituspuolella ohut valkoinen paperi, joka on liimattu kiinni kartonkiin vain vasemmasta reunasta.

Huomaatko: Suttasin sinetin tahallani, koska löysin vain R-kirjaimellisen sinetin enkä tiedä alkaako hääparin sukunimi R:llä! Leimasin sen pariin kertaan eri suuntiin ja tiputtelin vielä tuoreita vahatippoja päälle. Nyt R:n koukerot näkyvät kauniina, mutta kirjaimesta ei saa selvää.
 

Nyt on viikon työt tehty ja yöunien aika! Viikonlopun aikana täytyy vähän siivota, sukeltaa pyykkivuoriin ja yrittää kuroa muut kurssilaiset kiinni läksyissä. Palataan viikonlopun jälkeen. Öitä!

t. Heidi